Rumba: Lackluster - "ota rahat ja juokse"

VIRT@

Kuoppaisempiakin polkuja levytyssopimuksen syrjään kiinni pääsyyn on kuljettu. Tai kuinka usein olet törmännyt artistiin, joka ei ole tehnyt yhtään demoa ja joka silti on revitty kotoa levyntekoon? Saanen esitellä: Esa Ruoho. Tottelee myös taiteilijanimeä Lackluster.

- Mä luulin ens, et se oli jotain sikailua, Esa kertoo istuessamme helsinkiläisessä kahvilassa.
- Jotain kavereita, jotka pelleili.

Totta se kuitenkin oli. Kirje Esan sähköpostilaatikossa oli tullut englantilaisen pienen konemusiikkiin erikoistuneen levyfirman Focusin pomolta Clair Poultonilta. Hän tiedusteli, kiinnostaisiko Lacklusteria julkaista ep muutamista kappaleistaan. Ensikontaktin jälkeen tilanteet etenivät nopeasti. Toukokuun alussa julkaistiin jo ensimmäinen Lackluster-albumi, Container.
- Clairin poikaystävä Simon on hillitön MOD-fani, Esa jatkaa. - Se seuraa scenee aika tiiviisti ja on hyvin perillä, mitä tämmöset ryhmät ku just Mono tai Milk tekee. Se oli sit törmänny mun biiseihin kuikuillessaan ympäriinsä.

Tekniikkalajin kapinallinen

MOD on teknisesti varsin rajoittunut tiedostomuoto, jolla kotikonstein musiikkia väsäävät artistit levittävät tuotoksiaan. Modien tekeminen ja keräily on ollut jo kymmenisen vuotta valtava alakulttuuri internetissä.

Ammattimuusikkopiireissä mod-harrastajiin suhtaudutaan huvittuneella ylenkatseella, mikä on vastareaktiona aiheuttanut mod scenen kehittymisen erittäin sisäänpäinlämpiäväksi. Tietääkseen, mitä uutta mikäkin kiinnostava mod-artisti on viime aikoina julkaissut, täytyy nettiä kahlata ympäriinsä aktiivisesti. Pelkkä surffailu ei riitä, vaan myös uutisryhmiä, sähköpostia ja IRC:tä on osattava käyttää. Esan Impulse Tracker -nimisellä MOD-sävellysohjelmalla tekemä biisi nimeltä Something \ Bothersome oli herättänyt Simonin mielenkiinnon. Hän soitti kappaleen levy-yhtiötä pyörittävälle naisystävälleen, joka oli heti myyty.
- Clairilla on se hyvä puoli, että se kuuntelee mod-biisejä musiikkina. Ei sitä kiinnosta, minkä kokoinen tiedosto on, montaks efektii on käytetty tai onks siellä jotain teknisiä mokia, Esa kehuu.
Tekniikkapainoitteinen asenne on Esan mielestä turhan yleistä mod scenellä.
- Pitäis päästä siihen, että kuunnellaan vain biisejä. Scenen sisälläkin biisejä dissataan aika usein pelkästään siks, että ne on tehty trackerilla. MIDI-vehkeillä tehtyjä biisejä pidetään automaattisesti parempana riippumatta siitä, mitä se itse musa on.

Suomi-kliseet

Lacklusterin musiikkia verrataan useimmiten Autechreen mitä artisti itse ihmettelee.
- Mun musa on kuitenkin aika kaukana siitä. Tai ainakin se on... lämpimämpää.
Itse kuvailen Esan biisejä suomalaisen melankolisiksi, mikä nostaa virneen hänen naamalleen.
- Tohon kans törmää aika usein. Toinen juttu on nää suomi-kliseet. "Kuus kuukautta pimeetä ja kuus kuukautta valoa". Yhdessä Focuksen lehdistötiedotteessa sanottiin, että "Lackluster tekee musiikkia vain pysyäkseen lämpimänä".
Pysyn väitteessäni, ja Esa taipuu hiukan.
- Jos mulla sattuu olemaan melankolinen fiilis, niin sitten tulee melankolinen biisi. Kyllä mä teen muutakin kamaa, mutta joskus mun vedättelyt, et oon säätäny vaan jotain huvin vuoksi, saa närkästyneen vastaanoton. Tyyliin "miten sä saatoit julkaista jotain tollasta paskaa". Oon sit vähän ihmetelly, et eiks mitään saa enää tehdä sen takii et itsellä on hauskaa?
Joillekin mod scene -menneisyydestä on saattanut olla riesaakin. Esa mainitsee esimerkkinä Noise-ryhmässä vaikuttaneen Bogdanin, joka on nykyään Rephlex-levymerkin suojissa.
- Sillä on sellaisiakin faneja, jotka kaivaa esiin kaiken, mitä se on koskaan tehnyt. Ikivanhoja modeja, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Bogdan tekee nykyään tai millaista sen musa on. Onneks mä en koskaan julkassu niitä mun ensimmäisiä biisejä.
- Joskus -96 sit klikkas. Rupesin vaan tekee silloisista fiiliksistä biisiä, jonka nimeks tuli M. Se oli sellainen käännekohta. Olin vähän ennen sitä jättäny kauppiksen kesken turhana ja mulle yhtäkkiä vapautu stressitöntä aikaa melkein kahdeksan kuukautta kerralla. Pystyin raihoittuun ja aika vapaasti tekeen just sitä mitä halutti.

Viisi vuotta etuajassa

Alun perin Esa oli suunnitellut odottelevansa viitisen vuotta, ennen levytyssopimuksen aktiivista etsimistä.
- Mut homma vietiin sit käsistä. Ei kannattanut toisaalta jäädä ihmettelemäänkään. Mä suhtauduin aluks tähän Focus-diiliin asenteella "ota rahat ja juokse". Mut nyt mä tiedän että jos jotain järkevää saan aikaseks tästä eteenpäin, niin lähetän biisin suoraan Focusille. On jo tullu tilanteita ,joissa on pitänyt valita, julkaisenko jotain MP3:na Monotonikin tai jonku Milkin kautta, vai lähetänkö levy-yhtiöön. MP3-julkaisut ei sikäli kannata, että ne hukkuu netissä niin helposti sakkaan.
- Focus-levyjen jälkeen mulla ei toisaalta ole mitään paineita musiikin julkasun suhteen. Voin tehä rauhassa uutta materiaalia ja lähetellä sinne minne se tuntuis sopivan parhaiten. Tietty olis hyvä, jos pääsis kokonaan työelämästä pois ja vois tehä vapaasti sitä mikä milloinkin kiinnostaa, Esa haaveilee.
- Toisaalta täytyy varoo ettei joudu tilanteeseen, jossa joutuis tekemään musaa elääkseen.
Esan lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat kuitenkin hiukan maanläheisempiä.
- Mua kysyttiin pariin apikkaan jo esiintymään, mutta on ollut pakko sanoo ei, koska en ole koskaan esiintynyt livenä. Enkä mä nyt mitään modeja voi sinne mennä soittamaan... Meinasin ens vuoden maaliskuussa kokeilla, tulisko liveilystä jo jotain.

Jarmo Lundgren
Note: Links have been updated for 2011 ;) :
Lackluster: http://www.lackluster.org/
Monotonik: http://www.monotonik.com/
Milk: http://maito.hear.fi/
Impulse Tracker: http://www.users.on.net/~jtlim/ImpulseTracker/
Buzz: http://www.jeskola.net/buzz